Olen 23-vuotias Pirkanmaalainen hevosharrastaja. Elämääni rikastuttaa pieni tyttäreni ja nuori labradorinnoutaja-uros. Omasta hevosestani luovuin 2011 ja olen sittemmin keskittynyt ratsastamaan ja ratsuttamaan muiden hevosia.
Oma hevosharrastus alkoi 17v sitten (olin 6v) Siikajoella Kastellin Ratsutilalla. Maisa Ketola onkin ehkä yksi niistä henkilöistä, joiden voisin sanoa vaikuttaneen eniten siihen, että olen edelleen tiiviisti hevosmaailmassa mukana ja halukas oppimaan koko ajan lisää.
Muutettuamme Vesilahdelle harrastus muuttui hieman. Kävin tunneilla hetken aikaa Hovin Ratsutilalla, mutta pian löysin itseni milloin minkäkin hevosen selästä. Sain ensimmäisen/ensimmäiset vuokrahevoseni, pääsin valmentautumaan, sain enemmän vastuuta... Hovin ori Ziroco oli hevonen, jonka kanssa opin ehkäpä eniten nimenomaan vastuusta, hevosen valmentamisesta ja siitä mitä kaikkea siihen liittyy pelkän ratsastuksen lisäksi (monipuolinen liikunta, ruokinta jne). Ziroco palkittiin Sahyn orichampionina vuosi sen jälkeen, kun aloitin sen kanssa joten sain silloin ensimmäisen kerran oikeasti kiitosta työstäni.
En tämän jälkeen oikeastaan ratsastuskoulun tunneilla olekaan viihtynyt. Muutaman vuokrahevosen jälkeen totesin, että pääsen kyllä ratsastamaan ilman maksuakin hieman raaemmilla hevosilla. Kun tulosta alkoi nuorten hevosten kanssa syntyä, tulikin kyselyä josko auttaisin maksua vastaan parin nuoren satulaanlaitossa.
Tässä välissä lähdin vuodeksi Australiaan vaihto-oppilaaksi. Vaikka kyse ei ollutkaan mistään "hevosmatkasta", asuin osan ajasta laukka- ja kenttähevosia kasvattavalla tallilla. Se oli toki ihan erilainen maailma, 2v täysiveriset laitettiin satulaan ja parin viikon päästä radalle, vaikkakin "meillä" hevosta ei pidetty vain bisneksen välikappaleena vaan mikäli nuori ei selvästi ollut radalle valmis, se sai olla vielä kesän laitumella. Suurin osa kuitenkin oli tarpeeksi valmiita. Australiassa pääsin myös kilpailemaan paljon.
Pikkusiskolleni Sannille ostettiin pieni angloarabi-tamma Pinewood Salem Alekum. Sannille sattuneen tapaturman johdosta "Sissi" tuli minulle, tarkoitus oli laittaa tamma myyntiin ja pitää se liikkeessä siihen asti, että siitä on saatu kaupat tehtyä. Toisin kävi, kun sain oppisopimuspaikan Hessi-tallilta ja aloin opiskella ratsastuksenohjaajaksi ja luonnollisestikin tarvitsin hevosen opintoihimme.
Siirryimme siis Sissin kanssa Hessille, josta sain suurimman opin nuoren hevosen kouluttamisesta. Hessi-tallilla minulle opetettiin valjakkoajon salat ja kuinka valmistellaan nuori hevonen kärryjen eteen. Kahden vuoden aikana tulikin valjastettua, ohjasajettua ja ajettua aikas monta hevosta. Hessilläkin keskityin silti enimmäkseen ratsuihin ja niiden kouluttamiseen. Pääasiallinen työni Hessillä oli kuitenkin ratsastuksen opettaminen - olinhan töissä ohjaajaopiskelijana. Työt ja opinnot loppuivat saatuni kuulla olevani raskaana ja tällöin laitoimme myös Sissin uudestaan myyntiin. Se oli nyt edennyt kanssani heA re 110cm tasolle. Nykyään se viettää ihanaa elämää Helsingissä kolmen tytön ratsuna ja kilpailee ahkerasti niin esteitä kuin kouluakin.
Lapsen synnyttyä aloin taas harkita paluuta hevosen selkään. Paluu oli haastava, lapsi syntyi sektiolla ja vatsalihakset eivät olleet palautuneet vielä aivan täysin, mutta hiljalleen sain kuntoutettua itseni siihen kuntoon, että tarjosin jälleen valmennus- ja ratsutusapua. Tällöin Hessi-tallilta Heidi otti yhteyttä ja kertoi, että muutama nuori olisi ratsastajaa vailla. Niin palasin sitten vuosien jälkeen takaisin Hessille ja tutustuin Nöpiin. En välttämättä ihastunut Nöpiin aivan ensi silmäykseltä - se oli iso ja kohlo, vähän kömpelökin. Mutta opin tykkäämään siitä kerta kerralta enemmän ja lopulta teinkin orin kanssa töitä 1,5v ajan. Tänä aikana se kantakirjattiin Ta-suunnalle ja se edistyi niistä perusasiat (käynti, ravi, laukka, kaasu ja jarru siis löytyivät) osaavasta putesta heB re 90cm (valmennuksissa 110cm ratoja) ratsuksi joka on tulevaisuudessa kova sana suokkien kansallisissa koululuokissa. Nöpillä kilpailin myös aluetasolla valjakkoajossa.
Valmennan edelleen kerran viikossa muutamassa paikassa ja ratsutan satunnaisesti muualla, lähinnä kuitenkin otan nykyään ratsutettavia lähitallille jotta pystyn keskittymään siihen kokonaisvaltaiseen työhön mitä ratsutuksessa tarvitsisi huomioida: hevosen hyvinvointi ratsutusjakson aikana eli ruokinnan seuraaminen, hevosen käyttäytyminen muissa kuin ratsastustilanteissa, lihashuolto.
Tietoja minusta
